Kuva: IstockPhoto/Marekuliasz

Miso, Mifo, Kombutsa ja hernetempe ovat keittiöiden uutuustuotteita. Ne on kehitetty uusien ruoanvalmistustrendien noustua pinnalle.  Osa valmistusmenetelmistä on täysin uusia ja toiset menetelmät on keksitty jo vuosikymmeniä sitten. Monissa uusissa menetelmissä hyödynnetään uudenlaista teknologiaa, mutta myös raaka-aineisiin liittyviä luonnollisia käymisprosesseja on otettu uudelleen käyttöön.

Rapakon toisella puolella on meneillään haudutuspatabuumi. Haudutuspadan avulla ruoka voidaan valmistaa helposti, vaikka aikaa kuluisikin useita tunteja. Haudutusmenetelmän suosiosta kertoo se, että haudustuspatojen myynti on kaksinkertaistunut Yhdysvalloissa viimeisen 15 vuoden aikana. Vastaavanlainen suomalainen keksintö ”Aromipesä” lanseerattiin vuonna 2015 uudelleen, mutta kyseinen keksintö sai alkunsa jo 1990-luvun alussa. Aromipesä on EPP polypropeenista valmistettu kannellinen haudutusastia, johon voi laittaa esimerkiksi lämpimän kattilan raaka-aineineen hautumaan.

Elintarviketeollisuussa uudenlaisia valmistusmenetelmiä kehitellään kovaa vauhtia. Esimerkiksi Valio on keksinyt uudenlaisen heraproteiinien suodatusteknologian. Suodatusteknologian avulla on kehitetty pohjaan palamattoman maito ”Kiehu”.
Tuote kestää kuumentamista ja keittämistä tavallista maitoa paremmin, koska siitä on poistettu heraproteiini. Toinen Valion kehittelemä uutuustuote on MiFU-ruokarae. Mifun tuotekehityksessä hyödynnettiin maidon kaseiiniproteiinia uudella tavalla, jolloin lopputuloksena oli proteiinipitoinen paistettava rae ruuanlaittoon esimerkiksi lihan tai kanan tilalle.

Viime vuosina ravintolakeittiöistä ruokaharrastajien koteihin on rantautunut Sous Vide-menetelmä eli matalalämpökypsennys. Ruoka kypsennetään tyhjiöön pakattuna perinteisiä kypsennysmenetelmiä matalammissa lämpötiloissa, jonka avulla säilytetään raaka-aineiden mehevyys ja ravintoaineet. Toinen pinnalla oleva valmistusmenetelmä on fermentointi. Fermentoinnissa muutetaan ruuan koostumusta käymisen avulla. Menetelmänä fermentointi ei ole kovin uusi, sillä ihminen on hyödyntänyt fermentointia jo vuosisatojen ajan ruoan säilyvyyden ja maun parantamiseksi. Nyt fermentoidut ruoat ovat nousemassa uusiksi hittituotteiksi. Entuudestaan meillä tunnetuimpia fermentoinnilla valmistettuja tuotteita ovat muun muassa jogurtti, viini, olut ja tee. Varsinkin Aasiassa fermentointia hyödynnetään ruoanlaitossa paljon ja papuja on fermentoitu Aasiassa jo vuosituhansia. Aasiassa tyypillisin fermentoitu tuote on soijapavuista valmistettu maustetahna Miso. Miso valmistetaan fermentoinnin avulla kojista, joka on Aspergillus oryzae–homeitiöitä sisältävää riisiä. Vastaavasti Yhdysvalloissa hitiksi on noussut fermentoitu tee ”Kombutsa”, joka valmistetaan sokeroidusta teestä käymisen avulla.

Myös hapankaali on kokenut uuden nousun maailmalla ja samalla menetelmällä voidaan valmistaa muitakin raaka-aineita. Kasviksia fermentoidaan eli hapatetaan pääasiassa suojaavan suolaliemen peitossa. Suolaliemi estää haitallisten mikrobien kasvun, mutta antaa hyvät elinolosuhteet erilaisille maitohappobakteereille, jotka hapattavat kasviksia. Fermentointia hyödyntää myös suomalainen elintarvikevalmistaja Palkuainen. Palkuainen valmistaa hernetempeä, jota voidaan käyttää lihan korvikkeena. Hernetempeä valmistetetaan kuorituista, liotetuista ja kypsennetyistä herneistä. Herneiden sekaan lisätään Rhizopus oligosporus -sienen itiöitä ja seos sijoitetaan ilmavaan astiaan. Seoksen annetaan tekeytyä 30-32 asteen lämpötilassa vuorokauden ajan, jonka aikana massasta muodostuu kiinteä kakku.

Uudenlaisia elintarvikkeita tarvitaan monenlaisiin tarpeisiin, keksitkö sinä uuden valmistusmenetelmän vai kehitätkö uudenlaisen makumaailman omaavan elintarvikkeen esimerkiksi fermentoinnin avulla?