Nokkonen, suolaheinä, kuusenkerkkä vai voikukka? Kuulostavatko nämä tutuilta sinun ruoissa? Elintarvikkeissa ja resepteissä hyödynnetään yhä monipuolisemmin luonnosta saatavia raaka-aineita ja makumaailmoja. Reseptejä työstettäessä ei tyydytä enää perinteisiin makuihin vaan uudenlaisia makumaailmoja kehitellään yhä erikoisimmista raaka-aineista.

Perinteisten mansikka-, suklaa- ja vaniljajäätelöiden rinnalla on ollut jo pitkään erilaisia makuyhdistelmiä, jotka ovat saaneet inspiraationsa leivonnaisista. Jäätelöaltaista löytyy niin korvapuustin kuin suklaaleivostenkin makuisia jäätelöitä. Uusia tuulia makuihin on lähdetty hakemaan myös erilaisten mausteiden kautta. Jäätelöaltaista löytyy tätä nykyä myös 
Suomessa valmistettua chilillä maustettua vadelmajäätelöä. Suomalaisista jäätelöuutuuksista viimeisimmän on lanseerannut jäätelövalmistaja Jymy, joka myy Suomen 100 –juhlavuoden kunniaksi männynmakuista jäätelöä.  Taustalla on idea siitä, että suomalaista metsää voidaan hyödyntää muillakin tavoin kuin puu- ja paperiteollisuudessa. Männyn maku on saatu jäätelöön uuttamalla nuorten mäntyjen vuosikasvustoja. Tämän lisäksi jäätelön muut raaka-aineet ovat luomua ja jäätelö tehdään ilman lisäaineita. Männynmakuinen jäätelö tulee kauppoihin vuoden 2017 alussa.

Erilaisia raaka-aineita metsästä on hyödynnetty ennenkin, pääasiassa marjoina ja sieninä. Myös kuusen käyttö rohdoksena on tunnettu vuosituhansia. Jo kivikauden aikaiset esivanhempamme pureskelivat kuusenpihkaa. Nykyään puusta käytetään pääasiassa kuusenkerkkiä kuusenkerkkähyytelöön ja siirappiin. Nokkosta taas on käytetty jo pitkään letuissa, piirakka- ja leipätaikinoissa sekä keitoissa.

Siankärsämössä on voimakkaan ryytimäinen maku ja se sopii erityisesti rasvaisiin ruokiin, kastikkeisiin ja yrttisuolasekoituksiin.

Suomalaisen luonnon arvostus on noussut ja useamman vuoden pinnalla ollut villiyrttibuumi näkyy muun muassa kansalaisopistojen ja kotitalousneuvontajärjestöjen kurssivalikoimien ja luentojen teemoissa. Monet yksittäiset yrittäjät valmistavat kuusenkerkästä, nokkosesta, puolukasta ja muista metsän antimista jauheita lisättäväksi esimerkiksi leivontaan ja smoothieihin. Heikkilän Yrttitila esimerkiksi valmistaa kuivattua nokkosta ja lipstikkaa sekä erilaisia mausteseoksia yrteistä. Luonnon villiyrttien ja muiden raaka-aineiden hyödyntämisen myötä markkinoille on tullut myös yhä enemmän ”superfoodeja”. Metsän antimia käytetään myös erilaisissa proteiini-, välipala- ja energiapatukoissa. Esimerkiksi suomalainen Arctic Superfoods valmistaa eväspatukoita, joiden makuina ovat mustikka–koivunlehti ja  puolukka-karpalo-nokkonen.

Villiyrtit ovat makumaailmansa lisäksi myös varsinaisia vitamiinipommeja, sillä ne sisältävät runsaasti C-vitamiinia, kivennäisaineita ja antioksidanttisia ainesosia. Villiyrtit ja muut luonnosta saatavat raaka-aineet tuovat vaihtelua ja uudenlaista makua perinteisiinkin ruokiin. Villiyrteissä kuitenkin piilee vaaransa, jos kasveja ei tunne tarpeeksi hyvin. Esimerkiksi putkikasveista suurin osa myrkyllisiä. Ennen keräilyreissua kannattaakin tutustua hyvin villiyrtteihin joko alan kursseilla tai perehtyä netistä ja kirjakaupoista löytyviin villiyrttien tunnistusoppaisiin.

Miltä kuulostaisi nokkossipsit, voikukkapesto tai maitohorsmamuhennos?
Mitä luonnon antimia sinä hyödyntäisit? Kehitä uusi resepti tai elintarvike ja osallistu Ruokaoivallus-kilpailuun.