Puuvesistä on tulossa trendikäs superjuoma. Meillä puupohjaiset juomat ovat olleet käytössä jo vuosikymmeniä. Nyt ne on huomioitu myös kansainvälisillä markkinoilla.

Lehtipuiden solukoissa virtaa kasvukauden alussa maitiaisnestettä, jota kutsutaan mahlaksi. Eniten mahlaa saadaan vaahterasta ja koivusta. Vaahteran mahlasta valmistettuja juomia markkinoidaan laajasti maailmalla. Koivusta mahlaa on juoksutettu Suomessa jo vuosikymmeniä ja monet yritykset vievät sitä myös ulkomaille. Koivunmahlaa nautitaan sellaisenaan sekä käytetään viinien ja kuohuviinien raaka-aineena.

Juomateollisuudessa on eletty viime vuosina nousukautta ja juomavalikoimat ovat kasvaneet vauhdilla. Luonnollisuus on keskeinen juomien trendi – suositaan raakoja ja kylmäpuristettuja sekä luonnonläheisiä mielellään kasvipohjaisia tuotteita.  Tähän trendiin puupohjaiset juomat sopivat hyvin. Suurin osa suomalaisista puujuomista on lisäksi sertifioitua luomua, mikä lisää kuluttajien luottamusta tuotteisiin. Kasvipohjaisia aineosia pidetään muutenkin puhtaimpina, turvallisimpina ja luotettavimpina vaihtoehtoina.

Tohmajärveläinen Nordic Koivu on valmistanut koivunmahlajuomaa parikymmentä vuotta. Yritys on keskittynyt vahvasti tutkimus- ja tuotekehitystyöhön sekä koivunmahlan markkinointiin maailmalla. Nousussa olevan puuvesitrendin myötä kansainväliset suuret juomayhtiöt ovat kiinnostuneet koivunmahlasta. Nordic Koivun tuotannosta 97 % menee vientiin. Koivu tuottaa keväisin mahlaa keskimäärin viisi litraa vuorokaudessa. Taatakseen raaka-aineen riittävän saannin Nordic Koivu on solminut yhteistyösopimuksen metsätalouteen erikoistuneen Tornator Oy:n kanssa.

Pieksanmäkeläisen Mahla Forestin nimi viittaa sen päätuotteeseen koivunmahlaan, joka on havupuujuoman ohella pari vuotta vanhan yrityksen päätuote. Yrityksen uutuustuote on alkoholiton kuusenkerkkä kuohujuoma Lagrima Arctica (suomennettuna italiasta arktinen kyynel). Kuusenkerkkää on käytetty reilu kymmenen vuotta juomien raaka-aineena. Perinteisestihän kuusenkerkistä on keitetty siirappia. Nykysin kuusenkerkistä valmistetaan alkoholittomien kuohujuomien lisäksi kuohuviiniä sekä likööriä.

Siikaisten kunnassa sijaitseva Ravintorengas on valmistanut Karin Havupuu-uutejuomaa jo 40 vuoden ajan. Punainen väri ja raikas maku tulevat nuorten mäntyjen kuoresta ja nilasta sekä lähdevedestä. Juoman resepti perustuu vanhaan suomalaiseen perimätietoon. Tuote on ollut vuodesta 2012 lähtien myös luomusertifioitu. Vastaavantyyppistä tuotetta luontaisesti tuotettua Havupuujuomaa valmistaa myös Mahla Forest. Mahla Forest on yhdistänyt juomaansa katajaa, kuusta ja mäntyä. Tavoitteena on saada näiden kaikkien tehoaineet yhdistettyä juomaan. Seinäjoella toimiva Eevia Oy on taas kehitellyt erilaisia luonnontuotteisiin perustuvia tuotteita muun muassa männynkuorijuoman nimeltään Pine Bark.

Myös ulkomailla on alettu kehittämään suomalaisista puista saaduista raaka-aineista erilaisia tuotteita. Saksassa toimiva Buddha Water -niminen yritys valmistaa suomalaisesta koivunmahlasta hiilihapotettuja vesiä, joiden makuina on muun muassa kirsikka, mango, hibiscus, karpalo ja sitruuna-lime. Katso oheiselta videolta Finnish Food Innovations -ohjelman lyhyt esittely Buddha Water-juomista.

Puuvedet voisivat olla yksi Suomen kärkituote vientiin. Yhtenä mahdollisuutena on vanhojen tuttujen raaka-aineiden uudet käyttötarkoitukset yhdistettyinä tekniikoihin, joilla voidaan hyödyntää pohjoisen luontomme erottavia ominaisuuksia.

Onko sinulla ideoita puun eri aineosien hyödyntämiseen elintarvikkeena? Kenties juomina? Ilmoita ideasi Ruokaoivallus-kilpailuun.