Kosher ja halal – uskontojen vaikutus elintarvikealaan

Ruokaoivallus, Ruokavaliot

 

Globalisoituminen, maahanmuutto ja muu kuluttajakäyttäytyminen muovaavat elintarviketeollisuuden ja kaupan toimintaa yhä enemmän. Uskonnoilla on oma vaikutuksensa elintarvikkeiden kysyntään sekä julkisiin ateriapalveluihin. Kaupoissa, lounasruokaloissa ja kouluissa tulee olla yhä enemmän sopivia ruokia jokaiselle uskontokunnan edustajalle ja erityisruokavaliota noudattaville.

Islamilaisessa kulttuurissa ei käytetä alkoholia, joten elintarvikkeet eivät saa sisältää alkoholia. Tämän lisäksi sallittu eli halal-ruoka ei saa olla valmistettu verestä, sianlihasta tai petoeläinten lihasta. Sianlihan välttäminen tarkoittaa muutakin kuin, että makkaran, kinkun tai esimerkiksi porsaankyljysten syönti on kiellettyä. Monet elintarvikkeet sisältävät eläinperäisiä lisä- ja valmistusaineita esimerkiksi sianosista valmistettua liivatetta tai rasvayhdisteitä. Eviran sivuilta löytyy listaus erilaisista eläinperäisistä lisä-ja valmistusaineista.

Tämän lisäksi islamilaisessa ruokakulttuurissa on kiellettyä syödä lihaa, jota ei ole teurastettu halal-oppien mukaisesti. Eviran mukaan Suomen lainsäädäntö mahdollistaa uskonnollisista syistä noudatettavan teurastustavan, jossa verenlasku aloitetaan samanaikaisesti eläimen tainnuttamisen kanssa. Uskonnollisista syistä noudatettava teurastustapa on sallittua vain teurastamossa Eviran tarkastuseläinlääkärin läsnä ollessa. Halal-merkintöjä voisi kuitenkin olla selkeämmin elintarvikkeissa, jotta islaminuskoon kuuluvan kuluttajan olisi helpompaa valita tuotteet kaupassa.

Juutalaisessa ruokakulttuurissa on omat säädöksensä ja esimerkiksi veren käyttö ruoka-aineena on kiellettyä. Sallittuja eläinkunnan tuotteita ovat nauta, lammas, ankka, kalkkuna ja kana. Kiellettyjä ovat sika, äyriäiset, hyönteiset, riista ja hevonen. Kaloista suomulliset, evälliset ja selkäruodolliset ovat sallittuja. Lisäksi liha- ja maitotuotteiden nauttimisen välillä tulee olla 1-6 tunnin tauko ja ne tulee nauttia eri astioista sekä valmistaa erillään omissa astioissaan. Juutalaisessa ruokakulttuurin sallimasta ruoasta puhutaan nimellä ”kosher”.

Suomalaisilla elintarvikemarkkinoilla on uudenlaisia tuotteita, jotka on lanseerattu alun perin muista kuin uskonnollisista syistä. Monet tuotteista sopivat esimerkiksi juutalaisen uskontokunnan kosherin edustajille, koska eivät sisällä verta, sikaa, sian suolta, äyriäisiä, hyönteisiä, riistaa tai hevosta. Lisäksi osa tuotteista ei sisällä eläinperäisiä lisäaineita. Esimerkiksi Atria on lanseerannut tänä vuonna Jyväbroiler-tuotesarjassaan broileripekonin ja broilerinakit. Samoin on tehnyt Naapurin Maalaiskana -tuotteita valmistava Scandi Standard konserni, joka valmistaa Liedossa kanapekonia ja kananakkeja. Kivikylän Kotipalvaamo valmistaa kalkkunasta nakkeja ja grillimakkaraa ja Poutulla on valikoimissaan kalkkunasta valmistettua pekonia. Saarioisella on ollut pidempään valikoimissaan kalkkunasta ja broilerista valmistettuja leikkeleitä, kuten kultabroiler- ja kultakalkkunaleikkeleitä.

dsc00910

Esimerkkejä elintarvikkeiden merkitsemisestä

Lihan ja maitotuotteiden valmistamiseen, tarjoiluun, myymiseen ja syömiseen liittyvät säännöt asettavat uudenlaisia haasteita ravintoloille, julkiselle ruokahuollolle sekä kauppojen elintarvikevalikoimille. Ongelmana elintarvikkeissa on myös raaka-aineiden merkintä, sillä kuluttaja ei aina voi olla varma niiden alkuperästä, että onko ruoka esimerkiksi teurastettu uskonnon määräämien säädösten mukaisesti tai että sisältääkö esimerkiksi jokin lisäaine jotakin kiellettyä raaka-ainetta. Sopivia raaka-aineita ja elintarvikkeita voidaan tuoda ulkomailta, mutta voisiko suomalainen elintarviketeollisuus osittain vastata uusien kuluttajaryhmien tarpeisiin?  Lisäksi markkinoilla on valmiiksi sopivia tuotteita eri uskontokuntien edustajille, joissa voitaisiin käyttää merkintää ”kosher” ja ”halal”, jotta ostaminen helpottuisi.

Keksitkö sinä idean miten esimerkiksi julkisissa ruokapalveluissa voitaisiin paremmin ottaa eri uskontoryhmien edustajat huomioon? Vai onko sinulla resepti-idea tai elintarvike, joka täyttää eri kuluttajaryhmien ja uskontoryhmien ruokakulttuurien säännöt?