Monet innovaatiot ovat syntyneet sattumalta

elintarvikkeet, keksinnöt, Ruokainnovaatiot, Ruokaoivallus, Teknologia

 

Ruoka- ja elintarvikeala tarvitsee uudenlaisia innovaatioita. Innovaatioiden kehittäminen ei ole aina työlästä tai paljon aikaa vievää, vaan monet nykyajan ruuanvalmistuslaitteista ja elintarvikkeista ovat syntyneet vahingossa.

Juustonaksut keksittiin valmistettaessa eläinten rehua vuonna 1935. Yhdysvaltalainen eläintenruokavalmistaja Flakall Corporation käytti tuotannossaan jauhinta, jolla kuivaa maissia rouhittiin hiutaleiksi. Mylly tukkeutui, minkä ehkäisemiseksi sen läpi syötettiin kostutettua maissia säännöllisesti. Jauhimen lämpö sai märässä maississa aikaan reaktion ja hiutaleiden sijaan maissi olikin koneen läpi päästyään paisunut naksumaiseen muotoon.

Mehujäät saivat alkunsa 1900-luvun alussa. Tarinan mukaan 11-vuotias Frank Epperson unohti limunsa ja sekoitustikkunsa kylmään San Franciscon yöhön ja ensimmäinen mehujää oli syntynyt. 1920-luvulla Epperson haki mehujäälle patentin.

Monissa light-tuotteissa käytettävä aspartaami sai alkunsa, kun James Schlatter oli keittämässä lääkettä mahahaavan hoitoon. Schlatter kaatoi vahingossa aspartaamia sormilleen. Hän kostutti sormeaan nostaakseen papereita pinosta ja huomasi silloin aineen makeuden.

Perunalastuista saamme kiittää vaativaa asiakasta, joka valitti yhdysvaltalaiselle kokille George Crumille liian paksuista ranskalaisista. Saratoga Springisissa asuva Crum päätti viipaloida perunat niin ohuiksi, ettei niitä voisi syödä edes haarukalla. Crumin odotuksien vastaisesti asiakas oli haltioitunut perunalastuista. Ne ilmestyivätkin Crumin ruokalistaan nimellä Saratoga-lastut. Massamarkkinoidut perunalastut tulivat suosituiksi vasta 1920-luvulla, kun Herman Lay oli kehittänyt mekaanisen perunankuorijan

1800-luvun lopulla Will Kellogg ja hänen veljensä John Harvey Kellogg keittivät vehnää, joka jäi liedelle liian pitkäksi aikaa. Vehnä oli kuivahtanut kattilaan ja taikinalevyksi kuivahtaneesta vehnäkeitoksesta syntyi hiutaleita, jotka paistettuina saivat hyvän vastaanoton. Myöhemmin reseptiä jalostettiin ja hiutaleita ryhdyttiin valmistamaan maissista.

Ranskalainen Roquefort-juuston syntyyn liittyy tarina paimenpojasta, joka paimensi vuoren rinteillä lampaita ja unohti eväänsä luolaan lähtiessään juoksemaan neidon perään. Palattuaan hän huomasi juustonsa homehtuneen, mutta maun parantuneen. Vielä näinäkin päivinä Roquefort-juuston kypsytys tapahtuu samalla tavalla kalkkikiviluolien uumenissa, sillä siellä vallitsee kypsytykseen sopiva lämpötila ja ilmankosteus.

Ksylitoli keksittiin jo 1890-luvulla, jolloin professori Emil Fisher eristi pyökistä uuden aineen ksyliitin. Ensimmäiset ksylitolipurkat tulivat markkinoille kuitenkin vasta vuonna 1975. Ensimmäisinä markkinoille purkat tuotiin Suomessa (Xylitol-Jenkki) ja Yhdysvalloissa. Maailman ensimmäinen ksylitolpastilli Xylitol Plus (nyk. Läkeröl Dents) tuotiin markkinoille Suomessa vuonna 1990. Vastaavasti farmasian tohtori ja proviisori Pekka Hoppu sai viime vuonna sattumalta apteekin jäämistöstä 600-kiloisen vuosikymmeniä vanhan tablettipuristimen ja alkoi valmistaa sillä uudenmakuisia ksylitolipastilleja. Hoppu valmistaa tabletteja tällä hetkellä päiväkoteihin ja käyttää mustikanmakuisissa tableteissa mustikkajauhetta. Uutuusmakuna on myös kahvinmakuiset ksylitolitabletit, joita ei  Suomen markkinoilla ole vielä nähty. Hoppu uskoo kahvinmakuisen ksylitolitabletin kiinnostavan erityisesti seniori-ikäisiä kuluttajia. Pekka Hopun tarinasta voit lukea lisää täältä.

Mikroaaltouuni on yksi tärkeimmistä ruoanvalmistukseen liittyvistä keksinnöistä, joka on myös syntynyt vahingossa. Mikroaaltouuni sai alkunsa vuonna 1946, kun Percy Spencer kehitti magnetroneja erilaisia tutkasovelluksia varten ja huomasi sattumalta, että mikroaalloilla pystyi kuumentamaan ruokaa. Raytheon jätti patenttihakemuksen mikroaaltouunin toimintaperiaatteesta ja ensimmäinen mikroaaltouuni valmistettiin vuonna 1947. Se oli 1,8 metriä korkea, painoi 340 kg ja siinä oli vesijäähdytys.

Monissa pannuissa ja kattiloissa käytetään teflonia. Teflon sai alkunsa vuonna 1938. Tutkija Roy Plunkett kehitteli uusia jäähdytysaineita ja pumppasi fluoripitoista kaasua kaasupulloon. Kaasupullon venttiiliä avattaessa mitään ei tullut ulos ja hän totesi korkeapaineisen kaasun muuttuneen vaaleaksi jauhemaiseksi aineeksi. Kaasupullon rauta oli toiminut katalyyttinä. Vuonna 1941 Plunkett patentoi aineen ja rekisteröi Teflon-kauppanimen vuonna 1944.

Ruokainnovaatio voi liittyä ruoanvalmistuksen mihin osaan tahansa. Onko sinulla jokin arkinen tai käytännöllinen idea ruoanlaittoon tai ruoanlaittovälineisiin liittyen? Tai oletko vahingossa kehittänyt uuden ruokalajin?

Klikkaa sivulle www.ruokaoivallus.fi ja jätä lyhyt kuvaus ideastasi 28.2.2017 mennessä ja voita 1000 euroa!

(Kuvat:Pixabay)