Ruokatuliaisissa makumuistoja matkakohteesta
Ruokatuliaiset ovat erittäin suosittuja matkamuistoja. Moni ulkomaille matkustava etsii matkakohteen elintarvikekaupoista ja matkamuistomyymälöistä paikallisia elintarvikkeita kotiin viemiseksi. Matkatavaroihin päätyy niin hilloja kuin hunajaakin sekä tietysti paikallisia juomia. Ruokamatkamuiston myötä voi palata kotimaassa hetkeksi matkakohteeseen tai ilahduttaa tuttavaansa kivalla käyttöön tulevalla tuliaisella.
Ruokatuliaiset tarjoavat valmistajalle erinomaisen mahdollisuuden pientenkin tuote-erien myyntiin ja epäsuoraan vientiin. Monissa matkailijoiden suosimissa ravintoloissa on myös ruokatuliaismyyntiä. Ravintolassa maistellaan tuotetta ruoan yhteydessä ja myymälästä saa sitten ostettua mukaan.
Vierailemalla tuotteen valmistajan luona on mahdollista tutustua samalla tuotteen raaka-aineisiin, maistella ja keskustella tuottajan kanssa. Tuotteen alkuperä tulee tällöin hyvin esille.
Matkalta muistamme tarinat ja niitä olisi hyvä liittää ruokatuliaisten pakkauksiin. Tarinalla voidaan kertoa raaka-aineesta, tuotteen historiasta, tuottajasta tai paikkakunnasta.
Mistä tunnistan paikallisen tuotteen?
Paikallisten tuotteiden tunnistaminen on usein varsin haasteellista, samoin sisällön tulkinta, jos tuotteen nimi on vain kohdemaan kielellä. Tuotteen pakkaus onkin äärimmäisen tärkeä tuliaistuotteiden myynnin kannalta. Lapissa paikallisuus on helppo osoittaa Lapland-sanalla tuotteessa. Järvi-Suomen seudulla Saimaa-sana toimii hyvin, vaikka aivan Saimaan rannalla ei oltaisikaan.
Kuva: dosaimaa.fi
Erilaisia merkkejä käytetään viestimään tuotteen alkuperästä ja laadusta. D.O. Saimaa -alkuperämerkki on luotu Saimaan seudun elintarvikkeille. Karelia ala carte -tuotteet liitetään itäiseen Suomeen. Tällaiset merkit eivät vie tuotteen pakkauksesta paljon tilaa, mutta kertovat jo paljon tuotteesta. Geo-kätkeilijöiden lisäksi maailmalla on paljon myös nimisuojatuotteiden bongaajia.
Mansikkahillo pakattuna mansikannäköiseen purkkiin ja kuva tai piirros tuotteen raaka-aineesta kertovat paljon tuotteesta, mutta kaikkien raaka-aineiden kohdalla tämä ei oikein onnistu. Ulkomaalaisia asiakkaita varten olisi hyvä olla tuotteen nimi myös englanniksi pakkauksessa.
Ruokatuliaisille asetettavat toiveet
Matkustaminen ja tuotteen pakkaaminen matkatavaroihin asettavat ruokatuliaiselle omat vaatimuksensa. Kylmäsäilytystä tarvitsevia tuotteita ei kannata tuotteistaa ulkomaalaisia matkailijoita varten, koska tuotteita ei pysty viemään turvallisesti. Toki kotimaan matkailijat ovat yhtä tärkeitä asiakkaita ja monet ulkomaalaiset matkailijat ruokailevat muuallakin kuin ravintoloissa Suomen matkallaan.
Vain käsimatkatavaroiden kanssa matkustaville tulisi tuotteiden olla pieniä, maksimissaan 100 ml pulloja ja purkkeja. Pieniä tuotteita matkailijat ostavat muutenkin helpommin mukaansa, koska pieniä tuotteita voi ostaa useammanlaisia.
Tuotteen tulee pysyä ehjänä matkustamisen ajan. Ruokatuliaisten pakkaukset poikkeavatkin monesti normaaleista supermarkettien hyllyillä olevista tuotteista. Esimerkiksi peltinen rasia makeisille tai kekseille suojaa mukavasti sisältöä. Toisaalta kevyeen paperipussiin pakatut luonnonyrtit on helppo sujauttaa matkatavaroiden väliin.
Mitä pakkauksen sisälle?
Saimaan seutu tarjoaa mittavan ja monipuolisen raaka-aineiden ruoka-aitan. Alueella kasvaa luonnonvaraisesti villiyrttejä, marjoja, sieniä ja vesistöissä kaloja. Pelloilla kasvatetaan monenlaisia marjoja, kasviksia ja viljaa, joiden lisänä on vielä kasvihuonetuotanto. Kaksi- ja nelijalkaiset tuottavat lihaa, maitoa ja munia. Erinomaiset puhtaat raaka-aineet yhdistettynä luovuuteen tuotekehityksessä tuottavat monenlaisia herkkuja hanhenmaksapalleroista tervapontikkaan.
Kirjoittaja:
Taina Harmoinen
TKI-asiantuntija, lähiruoka ja ruokamatkailu
Vastuulliset ruokapalvelut tutkimusryhmä
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk
Yläkuva: Taina Harmoinen