Joulu on perinteikäs ruokajuhla
Joulu ja hyvä ruoka kuuluvat tiiviisti yhteen. Joulunvalmistelut aloitettiin ennen hyvissä ajoin Annan päivänä 9. joulukuuta ja varsinainen joulukausi alkoi Tuomaan päivästä 21. joulukuuta, jolloin myös keski-ajalla kaupungeissa julistettiin joulurauha. Muista juhlapyhistämme poiketen jouluna nautitaan varsin perinteisiä ruokia, vaikka uutuuksia ja vanhojen reseptien tuunauksia esitellään joulua edeltävällä viikoilla. Mistä meidän jouluruokien perinne syntyy?
Moni aloittaa jouluun valmistautumisen pipareiden leipomisella. Ne säilyvät hyvin, joten ne voi leipoa jo heti joulukuun alkupuolella. Piparkakkuja ja mesileipiä, kuten mausteisia pikkuleipiä kutsuttiin, on leivottu jo tuhannnen vuoden ajan. Piparkakkujen valmistukseen tarvittiin kalliita mausteita, joten ne olivat aluksi vain rikkaiden herkkuja. Reilu sata vuotta sitten suomalaiset pitokokit opettelivat leipomaan piparkakkuja. Siitä lähtien piparkakut, eri tavoin maustetut, ovat kuuluneet suomalaisten joulupöytään. Monilla perheillä on käytössä se oma tietty pipariresepti, kenties äidiltä tai mummolta peritty.
Maitoa käytettiin aikoinaan pääosin voin ja juuston valmistukseen. Ylijäävä maito säästettiin lapsille. Aikuiset joivat piimää, jota usein vielä laimennettiin vedellä. Jouluna toiveena oli saada juotavaksi muutakin kuin piimää. Jouluolut pantiin Annan päivänä valmistumaan talon omista aineista. Oluen lisäksi kotikalja ja viinaryyppy ovat olleet tyypillisiä joulupöydän juomia.
Kasviksista on 1700-luvulta lähtien valmistettu rosollia. Aluksi sen raaka-aineina olivat punajuuri, sipuli ja suolasilakat. Myöhemmin siihen valikoitu nykyisin käytössä olevat kotoisat raaka-aineemme eli punajuuri, porkkana, peruna, suolakurkku, omena, sipuli ja myös sillä jotkut käyttävät. Erilaiset laatikkoruoat ovat kuuluneet joulun ruokapöytään 1800-luvulta lähtien ja kuuluvat edelleen. Perunalaatikko on vanhin laatikoistamme. Perinteisten porkkana- ja lanttulaatikon sekä imelletyn perunalaatikon lisäksi nykyisin valmistetaan erilaisia juureslaatikoita. Lihaleikkeet ja eri tavalla valmistetut liharuoat ovat olleet joulun herkkuja. Lihahyytelöä eli aladobia valmistetaan tai ostetaan valmiina moneen joulupöytään. Makkarat ovat kuuluneet perinteiseen joulupöytään vaikkakin ne olivat muutaman vuosikymmenen vähän taka-alalla, mutta nykyisin moni elintarvikeyritys valmistaa eri tavoin maustettuja joulumakkaroita. Myös makkaroiden valmistaminen itse jouluksi on tullut muotiin.
Saaristossa syötii jouluhaukea, Karjalassa lampaanlihaa ja Lapissa poropaistia. Vain rikkaissa taloissa nautittiin ennen kokonaista siankinkkua. Nykyisin kinkku kuuluu itseoikeutetusti joulun ruokapöytään. Seurakseen se on saanut kalkkunan ja hanhen, joita tarjotaan sekä kokonaisena kypsennettynä että erilaisina rullina. Kalaa on ollut kautta aikojen tarjolla joulupöydässä eri muodoissa. Lipeäkalan lisäksi nautittiin suolattua siikaa, lohta ja muikkuja. Edelleenkin monelle lipeäkala on yksi joulun kalaherkuista. Tosin se ostetaan kypsennystä vaille valmiina tuotteena kaupasta. Erilaiset kalasäilykkeet ja graavikalat ovat myös lisänneet suosiotaan. Joulun ruokapöytä notkuu erilaisista herkuista ja niitä syödään runsaasti, joskus se oli ainoa pyhänseutu, kun sai syödä mahansa täydeltä. Joululeipä ja puuro olivat itseoikeutetut ruoat entisajan joulupöydässä.
Puuro on viime vuosikymmeninä ollut riisipuuroa, joka muuttuu juhlaruoaksi, kun siihen piilotetaan manteli. Tuoko manteli saajalleen onnea vai pitääkö saaja puuropuheen joulupöydässä. Sen voi kunkin perhe sopia. Riisiryynit olivat tuontitavaraa, eikä monilla ollut varaa ostaa niitä. Puuroon käytetttiinkin hyvin yleisesti ohraa ja puuro oli muutenkin arvostettu erilaisten pitojen juhlaruoka. Siirtomaatuotteet halpenivat 1800-luvun lopulla ja joulupöytään tuli entistä enemmän kuivattuja hedelmiä, rusinoita sekä manteleita ja pähkinöitä. Kuivattujen hedelmien myöt sekahedelmäkeitto yleistyi 1900-luvun alkupuolella puuron lisukkeena.
Mitkä perinteiset ruoat pysyvät ja tuleeko niiden tilalle tai rinnalle uusia innovatiivisia ruokia? Keksitkö sinä jonkin uuden jouluruoan? Osallistu kilpailuumme ideallasi ja voita 1000 euroa.
Lähde: Sirpa Karjalainen. 24-askelta jouluun -kirja. 2002.
Merja Isotalo. Pitopöydässä ja nuotiolla -kirja.1999.
Merja Isotlao. Joulusta juhannukseen, häistä läksiäisiin -kirja. 1999.