Leivästä on moneksi

Maustaminen, Reseptit, Ruoanvalmistus, Ruokainnovaatiot, Uncategorized

Leivällä on pitkä historia. Entisajan juhlamenoissa leivällä ja suolalla onkin ollut tärkeä merkitys onnen ja siunauksen tuojana. Tavatonta ei ole tänä päivänäkään, että tupaantuliaisiksi uuteen kotiin viedään suolaa ja leipää onnea tuomaan.  

Leipä kuuluu kiinteänä osana suomalaiseen ruokakulttuuriin. Se on tärkeä osa täysipainoista ruokavaliota. Täysjyväviljavalmisteista saadaan hyvin päivän aikana tarvittava kuitu ja pitkäkestoisia hiilihydraatteja energiaa antamaan. 

Leipävanukasta, köyhiä ritareita sekä muita tuunattuja leipäherkkua 

Perinteisiä herkkuja ovat leipävanukas ja köyhät ritarit. Niiden tekemiseen käytetään hieman vanhentunutta, kuivahkoa vaaleaa leipää. Leipävanukkaassa uunivuokaan laitetaan leipäpaloja ja hilloa. Niiden päälle kaadetaan munamaito ja paistetaan uunissa. Leipävanukkaan kanssa voi tarjota vaniljakastiketta tai jäätelöä. 

Köyhät ritarit valmistetaan niin ikään hieman vanhemmista, jopa kuivista leipäpaloista. Leipäpalat pyöritellään maidossa ja paistetaan voissa pannulla. Paistettujen leipien kanssa tarjotaan hilloa. Ritarit ovat rikkaita, jos lisäksi tarjotaan kermavaahtoa. 

Perinteisesti leipää on kuivattu ja siitä on valmistettu korppujauhoa, jota tarvitaan mm. lihamurekkeissa, -pihveissä, -pullissa ja kakkuvuokien jauhotuksessa. Ruisleivästä tehty paistettu korppujauho kuuluu ratsumestarin kiisselin päälle.  

Krutongit ovat nykypäivänä varmasti monelle tuttuja. Näitä saa kaupastakin valmiina, mutta niitä voi tehdä myös helposti itse. Hieman vanhentunut leipä sopii niihin hyvin. Leipä voi olla vaaleaa tai tummaa Paloitellut ja maustetut leipäpalat paistetaan uunissa rapeiksi.  Krutongit soveltuvat hyvin syötäväksi sosekeiton kanssa, salaatin pinnalle tai sellaisenaan naposteltaviksi. 

Kuivatulle ruisleivälle saadaan uusielämä keittämällä se puuroksi. Liotetut leipäpalat keitetään pehmeiksi vedessä esimerkiksi puolukoiden kanssa. Maustetaan sokerilla ja tarjoillaan kuten marjapuuro välipalana maidon kanssa. 

Helppoa ja maistuvaa saadaan valmistamalla perinteisiä lämpöisiä leipiä. Ja tähän leivän ei todellakaan tarvitse olla uunituoretta. Ei pidä unohtaa myöskään leivänpaahdinta ja mikroaaltouuniaNe ovat hyviä laiteita, kun tehdään “vanhasta uutta”. 

erilaisia leipiä

Vähennetään hävikkileivän määrää 

Leipomoteollisuus ja kaupat lahjoittavat ylijääviä leipiä hyväntekeväisyyteen ja biopolttoaineen raaka-aineeksi. Mutta mitä tapahtuu kouluista, ravintoloista, päiväkodeista, hoivalaitoksista, sairaaloista ja kodeista ylijääville leiville?  

Eniten ruokahävikkiä tulee kotitalouksista ja yksistään leivän osuus tässä on 12 miljoonaa kiloa vuodessa. Määrä on suuri, joten hyvät ideat olisivat nyt tarpeen, jotta saisimme hävikkiin menevän leivän osuutta pienemmäksi. Kuten edellä on jo kerrottu, tuunausvaihtoehtoja on jo olemassa, mutta uusia ideoita tarvitaan. Olisiko sinulla hyviä ideoita, mitä hieman vanhasta leivästä voisi tuunata? Miten leipää voisi hyödyntää? Me odotamme ideoitasi! www.ruokaoivallus.fi 

Kirjoittajat: 

Hanna Pajari-Seppänen ja Merja Ylönen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta

Merja Ylönen toimii projektipäällikkönä ja Hanna Pajari-Seppänen TKI-asiantuntijana Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomen maaseudun ruokapalveluyrityksissä -hankkeessa.

Kuvat: Pixabay 

Lähteet: 

https://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa