Ilmaston lämpeneminen on tosiasia. Keskeisiä keinoja ilmastovaikutusten vähentämiseen ovat kasvisruoan lisäämisen lisäksi mm. ruokahävikin vähentäminen ja jätteiden oikea lajittelu. Valtakunnallisen jätesuunnitelma 2023 tavoitteena on ruokajätteen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä. 

Ruokahävikin syntymisen suhteen kotitaloudet ovat ykkössijalla. Vuodessa ruokaa laitetaan kotitalouksissa hävikkiin jopa 120 – 160 miljoonaa kiloa. Tämä määrä on 30 % kaikesta ruokatuotantoketjussa syntyneestä ruokahävikistä. Yksittäisen suomalaisen ruokahävikin osuus on noin 23 kg vuosittain.  

Yleisempiä syitä ruoan pois heittämiselle ovat pilaantuminen tai päiväyksiltään vanhentuneet tuotteet. Näiden osuus koko potista on lähes puolet. Eniten pois laitetaan vihanneksia ja juureksia, kotona valmistettua ruokaa, maitotuotteita, mutta myös leipää, josta hävikkiin päätyy 12 miljoonaa kiloa vuodessa.  

Lokakuussa 2020 Yle uutisoi nettisivuillaan, että suomalaisista jopa 60 % jättää biojätteen lajittelematta ja laittaa sen surutta sekajätteen joukkoon. Syitä lajittelemattomuuteen on monia. Yhdeksi syyksi jutussa kerrotaan ihmisten ajattelevan, että kaikki jätteet menevät sekaisin. Näin ei kuitenkaan ole. Lajittelu todella kannattaa ja kierrättämisen tuloksena biojäätteestä saadaan mm. multaa ja biokaasua.  

Omalla toiminnalla on merkitystä

Yleisesti ottaen suurin osa kaikkien materiaalin ympäristövaikutuksista syntyy jo tuotantovaiheessa. Kaatopaikoilla ja biojätteen kompostoinnin yhteydessä vapautuu metaanipäästöjä. Jos materiaalit saadaan uudelleen kiertoon, voidaan vähentää päästöjen lisäksi tuotannon energiankulutusta sekä säästää luonnonvaroja. Kuluttajakäyttäytymisellä on tässä suuri merkitys. Hyvällä suunnittelulla voi vähentää ruokahävikkiä.  

• On tärkeää tietää, mitä ruokaa teet ja minkä verran.  
• Kurkkaa jääkaappiin ja ruokakaappeihin sekä pakastimeen. Kun pidät ne järjestyksessä, eikä tuotteita ole liikaa, voit suunnitella ostoja paremmin.  
• Seuraa pakkausten päiväysmerkintöjä.  
• Muista myös itse laittaa päiväysmerkintöjä esimerkiksi kun pakastat. 

• Luota aisteihin, kun arvioit tuotteiden kuntoa ja laatua. Vähän nahistunut ei ole vielä pilalla.  
• Pyri jatkokäyttämään jo tehtyä tai hieman tuoreutensa menettänyttä tuotetta.   
• Kauppalista on hyvä juttu! 

Kirjoittajat Hanna Pajari-Seppänen ja Merja Ylönen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta
  
Merja Ylönen toimii projektipäällikkönä ja Hanna Pajari-Seppänen TKI-asiantuntijana 
Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomen maaseudun ruokapalveluyrityksissä -hankkeessa.
 

Kuvat: Pixabay 
Kaavio: Merja Ylönen 
 

Lähteet: 

https://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa 

https://yle.fi/uutiset/3-11582576 

https://ilmasto-opas.fi/fi/kunnat/hillinta-ja-sopeutuminen/-/artikkeli/c2d8c7c8-1e7a-47ff-9a63-91cba5333f58/hillinta.html